
Tukevatko LWUG:n harjoitusohjelmat omaa lajiharjoittelua?
Voimaharjoittelu on yksi tärkeimmistä oheisharjoittelun muodoista. Voima on perusominaisuus, perusta, jonka pohjalta muita ominaisuuksia kehitetään. Muun muassa nopeusvoima, ponnistusvoima ja jossain määrin jopa kestävyys, ovat riippuvaisia voimasta. Lajiharjoittelu on kuitenkin aina tärkeintä, ja oheisharjoittelun tulisi olla mahdollisimman vähän lajiharjoittelua häiritsevää.
Ihmisen motorinen oppiminen on hyvin tarkkaa, eikä lajiliikkeiden simulointi oheisharjoittelun puitteissa kannata. Kaikenlaiset omassa lajissa tapahtuvat tekniset hienoudet, vaikkapa nopeat suunnanmuutokset, on parasta hioa lajiharjoituksissa.
”Voimaharjoittelu tapahtuu lajista riippumatta samoilla keinoilla: koripalloilijan voimaharjoittelu ei eroa periaatteiltaan jääkiekkoilijan voimaharjoittelusta.”

Voimaharjoittelu tapahtuu lajista riippumatta samoilla keinoilla: koripalloilijan voimaharjoittelu ei eroa periaatteiltaan jääkiekkoilijan voimaharjoittelusta. Sen olisi hyvä olla rakenteeltaan mahdollisimman yleisluontoista, ettei se vaikuttaisi liikaa lajiharjoitteluun. Mitä sukkelammin pääsee jälleen lajiharjoittelun piiriin, sen parempi.
”Olen saanut urheilullisen näkemyksen voimaharjoitteluun: tehdään tavoitteiden saavuttamista edistäviä asioita. Jos jokin ei toimi, jätetään se turhana pois.”
– Robin Kaski
Voimaharjoittelun tulee olla turvallista, sillä loukkaantumiset ja rasitusvammat ovat alati uhkana lajiharjoittelussakin. Oheisharjoittelu ei saa lisätä loukkaantumisriskiä, tai vielä pahempaa, aiheuttaa loukkaantumisia. Urheilijan pyrkimyksenä on kuitenkin aina selvitä harjoituksista kisoihin.
Oheisharjoittelulla ei kannata yrittää muokata urheilijasta väkisin muiden kaltaista. Jokaisella on oma yksilöllinen liikkumistapansa, ja joskus persoonallisuus on jopa etu: monilla menestyneillä urheilijoilla on omalaatuinen liikehtimistapa. Lajivalmentajalla on suurin vastuu ohjeistaa urheilijaa liikkumisessaan ja vastaavasti arvioida tämän heikkouksia. Hän on nimittäin urheilijan kanssa eniten tekemisissä, ja osaa siten lukea tämän lajinomaista liikkumistapaa.
”Huomaan voimaharjoittelun vaikutuksen! Taekwondossa jaksaa ponnistaa useammin ja paremmin.”
– Sanna, voimaharjoittelua kerran viikossa.
Toisenlaisen harjoittelutavan lisääminen voi toisaalta tuoda harjoitteluun monipuolisuutta, vaikka sitten kausittain painotettuna. Kaikki lajit ovat viime kädessä yksipuolisia, sillä ne asettavat kehon tiettyyn liikkumisen muottiin. On hyvä tarjota keholle omaan lajiin verraten erilaista liikettä.
Harjoittelu LWUG:lla sopii oheisharjoitteluksi erinomaisesti: ohjelmat keskittyvät olennaiseen, eivätkä kohdista kehoon koskaan tarpeetonta kuormitusta. Nousujohteisesti etenevät ohjelmat mukautuvat joustavasti päivän olotilaan, eivätkä kannusta tarpeettomaan rajojen ylittämiseen!
Varaa itsellesi Intro ja koe, kuinka lajiharjoittelusi tehostuu!
